Parisuhteissa usein harrastetaan seksiä, ja jos perheen perustaminen ei vielä kuulu suunnitelmiin, täytyy pohtia asiaa, joka on mielestäni vain hitusen vaipparallia miellyttävämpi, nimittäin ehkäisyä.
Kondomit hankaavat ja ovat hankalia muutenkin, siis jos niitä joutuu käyttämään harva se päivä. Ne rullautuvat, hajoilevat eivätkä ole koskaan käden ulottuvilla. Ja voi sitä kumiroskan ja "en tunne mitään" -valituksen määrää!
Pillerit ja muut hormonivalmisteet sen sijaan toimivat kuin unelma. Kun nainen on ensin lihonut kymmenisen kiloa, heittänyt miestään useamman kerran hormonipäissään maljakolla tai leipävetsellä, itkenyt tämän jälkeen hysteerisesti tunteja ja lopulta menettänyt kaikki seksuaaliset halunsa, ei hänellä enää edes ole ketään, jonka kanssa harrastaa seksiä. Pillereiden syömisaikojen ja laastareiden ynnä muiden vempeleiden paikoilleenasettamishetkien päättelykin on sellaista salatiedettä, että laskemiseen tarvitaan jo yliopistotason matematiikkaa.
Sterilisaatio olisi vaihtoehto, mutta lopullinen sellainen. Jos piuhat pannaan poikki, paluuta ei enää ole mikäli joskus vuosien päästä syli alkaakin kaivata omaa kääröä. Ilman minkäänlaista ehkäisyä huiteleminen sen sijaan on venäläistä rulettia, jota pää ei pidemmän päälle kestä.
Ehkä parasta on siis pysytellä selibaatissa siihen saakka kunnes aika hoitaa tehtävänsä ja hedelmälliset vuodet ovat ohitse. Eläköön huoleton senioriseksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti